Luen parhaillaan Sulevi Riukulehdon toimittamaa kirjaa Kunnat, rajat, kulttuuri – Muutoskokemuksia.
(SKS, 2016.) Kirja tarkastelee kuntaliitosten emotionaalisia, kulttuurisia ja
kokemuksellisia vaikutuksia, jotka Riukulehdon mukaan ovat yhtä todellisia kuin
kuntaliitosten taloudellisetkin vaikutukset. En voisi olla enempää samaa
mieltä. Näitä vaikutuksia ei ole juurikaan aiemmin tutkittu, mutta turuilla ja
toreilla niistä kyllä puhutaan paljon.
Kuntienkin osalta elämme jatkuvassa muutoksessa. Kirjan
aloittaa kirjan teemaan ja tarpeellisuuteen johdatteleva artikkeli ”Miltä
aluemuutos tuntuu?”. Mielestäni Sulevi Riukulehto kuvaa tässä artikkelissa
hyvin sitä todellisuutta, jossa kuntamuutoksissa eletään. Hän kertoo myös
kuntiin kohdistuvien muutosten historiasta. Kyse ei ole pelkästään nykyaikaan
sijoittuvasta eikä pelkästään suomalaisesta ilmiöstä. Kuntien rajojen ja nimien
muutokset ovat olleet jatkuvia vuoden 1865 kunnallisasetuksesta alkaen.
Suurimmillaan kuntien lukumäärä on ollut vuosina 1942–1943. Silloin Suomessa
oli 603 kuntaa. (mt. 8) Parhaillaan meneillään olevat muutokset ovat kuitenkin
varsin rajuja. Jos kuntaliitokset olisivatkin vain taloudellisia sopimuksia,
niitä ei luultavasti vastustettaisi niin paljon. Mutta kun eivät ole. Se mikä
koetaan onnistumisena yhtäällä, voi tuottaa vahinkoa toisaalla, Riukulehto
kirjoittaa (s. 19).
Tästä syystä tarvitaan myös kulttuurista kuntaliitosten
tutkimusta, joka tässä kirjassa kulminoituu paikan, identiteetin ja
yhteisöllisyyden käsitteisiin.
Kirja kertoo myös kotiseutukokemuksesta, paikallisuuden
piirteistä (museot, nimistö, perinteet), muutosten vaikutuksista kuntien
kulttuurityöhön ja aivan arkisista kuntaliitoksiin liittyvistä kokemuksista –
niin hyvistä kuin huonoistakin.
Myös Etelä-Karjalassa on historian saatossa nähty monenlaisia kuntaliitoksia, eikä kahta samanlaista varmastikaan ole. Onko kuntaliitos vaikuttanut sinun elämääsi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti